Ikääntyneen fysioterapia

Erikoisosaamisenamme on ikääntyneen fysioterapia - toteutamme fysioterapiaa vastaanotolla ja kotikäynteinä, myös hoivakoteihin.

Tässä blogissa kerron sinulle mitä ikääntyneen fysioterapia on erikoisosaamis alueena. Aluksi kerron mitä on geriatria, johon ikääntyneen  fysioterapia pohjautuu. Mitä erikoispiirteitä siinä esiintyy ja mitä asioita on tärkeää huomioida. Myöhemmin kerron vielä fysioterapian sisällöstä ja siihen liittyvistä erityispiirteistä.

Ikääntyneen fysioterapian perusta

Ikääntyneen fysioterapia perustuu geriatriaan. Geriatria on iäkkäiden hoidon ja kuntoutuksen lääketieteellinen erikoisala. Geriatriassa hoidon kohteena on koko ihminen, ei vain yksittäinen elin tai elinjärjestelmä. Geriatriassa tehdään työtä moniammatillisesti eri ammattialojen ja terveydenhuollon erikoiasiantuntiojoiden kesken. 

Ikääntyneiden fysioterapiassa on tärkeää tietää ja ymmärtää geriatrian perusteet ja  ikääntymisen vaikutukset ihmisen kehon toimintoihin. Tietämys ja kokemus lisääntyvät lukemalla, aiheeseen liittyvien koulutusten kautta sekä käytännön työssä tapaamalla erilaisia ikäihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita. 

Ikäihmisiä ei koskaan saa stereotyyppisesti asetella tiettyyn muottiin, vaan jokainen heistä  tulee kohdata yksilöinä. Yksilön senhetkiseen tilanteeseen vaikuttavat ikääntymisen ja  mahdollisten sairauksien lisäksi elämänhistoriassa tapahtuneet ja esiintyneet asiat. Asiakkaana oleva ikääntynyt ei siis ole vanhus tai ikäihminen vaan aikuinen ihminen, joka on elänyt pitkän elämän ja kokenut elämässään monenlaisia asioita. 

Ikäihmisiä ei saisi myöskään stereotypisoida numeraalisen iän perusteella. Yksilöllisyys ja erilaisuus korostuvat ikääntyneiden keskuudessa esim. alla olevan esimerkin mukaisesti: 

74 -vuotias henkilö voi olla

  1. Täysin itsenäisesti pärjäävä, autoa ajava ja aktiiviliikuntaa harrastava henkilö.
  2. Laitoksessa asuva henkilö, joka tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa.
  3. Kotona asuva, omaisten ja/tai kotihoidon avulla pärjäävä henkilö. 
  4. Itsenäisesti kotona pärjäävä henkilö, joka on tärkeä tuki ja hoitaja lastenlapsille.

Ajatus että iän karttuminen toisi automaattisesti tietynlaisia asioita ja ongelmia elämään ei ole siis todellista. Omilla elämäntavoilla, sairauksilla sekä elämänasenteella on suuri merkitys siihen minkälainen elämä ihmiselle muodostuu ikääntymisen myötä.

Fysioterapian tarve

Fysioterapian tarve vaihtelee suuresti ikääntyneiden keskuudessa. Useinmiten tarpeen määrittää lääkäri, mutta moni ikäihminen huomaa myös itse tarvitsevansa fysioterapeutin apua mahdollisiin liikkumisen ongelmiin tai rajoitteisiin. Tällöin he hakeutuvat  fysioterapeutin vastaanotolle ilman lääkärin lähetettä. 

Yleisiä syitä hakeutua fysioterapiaan ikääntyessä ovat erilaiset kiputilat nivelissä ja niiden aiheuttamat liikkumisen ongelmat sekä ongelmat päivittäisissä toimissa (esim. pukeminen, siivoaminen, peseytyminen). Myös alentunut lihasvoima alaraajoissa vaikeuttaa liikkumista sekä siirtymisiä ja aiheuttaa ongelmia esim. tasapainossa. Ikäihminen kokee tällöin helposti liikkumisen vaivalloiseksi. Näihin ongelmiin voidaan useinmiten fysioterapialla ja kuntoutuksella vaikuttaa.

Geriatrian jättiläiset

Opiskellessani geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajaksi, kouluttajamme Kaisu Pitkälä (geriatrian erikoislääkäri) esitteli luennollaan geriatrian jättiläiset. Eli yleisimmät syyt jotka aiheuttavat ikääntyessä toimintakyvyn alentumista sekä altistavat pitkittyessään avun tarpeen lisääntymiselle ja myöhemmin laitosasumisen tarpeelle.

Geriatrian jättiläisiä ovat:

  • liikkumisvaikeudet
  • alakulo ja masennus
  • verisuonisairaudet
  • huimaus, kaatuilu, luukato ja murtumat
  • kognitiiviset- ja muistiongelmat
  • yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen
  • inkontinenssi

Luetellut ongelmat aiheuttavat helposti kierteen, jossa yksi ongelma johtaa toiseen ja tilanteesta syntyy helposti ongelmien vyyhti. 

Ikääntyneen fysioterapia

Esimerkkinä tästä voisi olla vaikka inkontinenssi, johon tässä yhteydessä viittaan virtsan pidätyskyvyttömyydellä. Tämä on melko yleinen vaiva naisilla, mutta sitä esiintyy myös miehillä. Vaiva on usein henkilölle hyvin ikävä ja saattaa johtaa siihen että ihminen alkaa välttämään sosiaalisia suhteitaan ja samalla vähentää omaa liikkumistaan ja harrastuksiaan.

Tämä johtaa yksinäisyyteen ja eristäytymiseen. Liikkumisen vähentyminen johtaa pidemmällä ajalla lihasvoiman ja tasapainon heikkenemiseen ja sitä myötä liikkumisvaikeuksiin. Tämä taas altistaa kaatumisille ja murtumille. Liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja mielekäs elämä ovat aivoterveydelle tärkeitä asioita, joten vaarana  on myös alakulo tai jopa masentuminen. 

Samantyyppisen kierteen voi aloittaa myös kaatumisen aiheuttama murtuma, esim. reisiluun yläosan murtuma, joka yleisesti tunnetaan lonkkamurtumana. Jos murtuman kuntoutus jää vähäiseksi ja liikkumiseen jää ongelmia tai kipuja, saattaa tilanne johtaa taas ongelmien kierteeseen. Liikkumisen ongelmat vähentävät yleisesti liikkumista, joka vaikuttaa koko kehoon kokonaisvaltaisesti; hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, ruokahaluun, vatsan toimintaan jne. Vähentynyt liikkuminen lisää kaatumisriskiä ja aiheuttaa herkästi yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. Ja näiden vaikutus taas saattaa lisätä kognitiivisia- ja muistiongelmia. Vähäinen liikkuminen lisää myös inkontinenssin riskiä. 

Koska fysioterapian erikoisosaamisen alueita ovat liike, liikkuminen ja toimintakyky ( kyky pärjätä omatoimisesti päivittäisissä askareissa ja toiminnoissa) fysioterapian ja kuntoutuksen rooli aikaisemmin mainituissa ongelmissa (geriatrian jättiläiset) voi olla suuri. En väitä että fysioterapia olisi ainoa vastaus kyseisiin ongelmiin. Mutta jos johonkin osa-alueeseen näistä ongelmista voidaan fysioterapialla vaikuttaa, voidaanko ehkä vaikuttaa koko ongelmavyyhtiin hidastavasti tai jopa pysäyttää ja kääntää ongelmavyyhti positiiviseksi?

Ikääntyneen fysioterapia sisältö

Mistä sitten ikääntyneen fysioterapian sisältö koostuu? Ikäihmisten fysioterapiassa tutustuminen asiakkaan elämänhistoriaan on tärkeää. Aina se ei ole mahdollista, mutta jokainen tieto menneestä saattaa olla tärkeä tämänhetkisen voinnin ja omatoimisen pärjäämisen näkökannalta. Erityisen tärkeää se on muistisairaiden kuntoutuksessa.

Fysioterapiajakson aloitus

Uusi fysioterapiajakso aloitetaan aina laajalla tutkimuksella ja arvioinnilla. Arvionti sisältää laajan fysioterapeuttisen tutkimuksen, jossa arvioidaan nivelten liikkuvuutta, kehon lihasvoimatasoa, tasapaino- ja kävelykykyä sekä siirtymisten sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi on tärkeää selvittää asiakkaan ruokahalu ja paino. Fysioterapeuttisessa tutkimuksessa keskitytään olemassa oleviin voimavaroihin ja vahvuuksiin huomioiden kuitenkin myös haasteelliset ja ongelmia aiheuttavat asiat. 

Fysioterapeuttisen tutkimuksen lisäksi arvoidaan asiakkaan asumiseen liittyvät asiat kotona pärjäämisen, turvallisuuden ja liikkumisen näkökulmasta. Henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja verkostot, tukitoimien tarve ja olemassaolo sekä apuvälineasiat ovat myös tärkeitä alkuarvionnin kohteita.

Arvioinnin jälkeen asiakkaan kanssa keskustellaan fysioterapian tavoitteista ja ne pyritään asettamaan asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Joskus fysioterapeutin pitää kannustaa asiakasta tavoittelemaan enemmän mihin hän itse kuvittelee pystyvänsä. Ja joskus taas liian suuret ja tiedettävästi mahdottomat tavoitteet keskustellaan realistisemmiksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään nousujohteinen tai kuntotasoa ylläpitävä kuntoutumisen suunnitelma. Asetettuja tavoitteita ja suunnitelmia arvioidaan fysioterapiajakson aikana koko ajan ja tarvittaessa suunnitelmia muutetaan sen mukaan.

Terapeuttinen harjoittelu

Fysioterapiajakso sisältää alkuarvion lisäksi varsinaisen terapeuttisen harjoittelujakson, joka toteutetaan tehtyjen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti. Jakson aikana tehdään jatkuvaa arviota asiakkaan kuntoutumisesta ja sisältöä ja tavoitteita muokataan sen mukaan. 

Terapeuttisella harjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, jossa pyritään koko ajan lisäämään harjoitteiden tehoa toistomäärien, vastuksen tai muun haastetta antavan harjoitteen avulla. Terapeuttinen harjoittelu toteutuu selkeästi esim. tekonivelen kuntoutuksen kohdalla. Harjoitteissa edetään pikkuhiljaa haastavampiin huomioiden kudosten paranemisprosessi sekä asiakkaan omat voimavarat tehdä itsenäisesti kuntoutumiseen liittyvät harjoitteet. 

Ikääntyvän fysioterapiajakso voi olla myös tavoitteeltaan ylläpysyvää harjoittelua. Tällöin asiakkaan ongelmien pahenemista pyritään hidastamaan tai jopa pysäyttämään jolloin esim. liikuntakykyä ylläpidetään säännöllisellä harjoittelulla. Tämäntyyppinen tilanne on kun asiakkaalla on rajoitteita, sairauksia tai ongelmia paljon ja voimavaroja harjoitella vähän. 

Fysioterapia jakson pituus määräytyy jakson tavoitteiden ja  asiakkaan kuntoutumisen mukaan. Edellä mainittu kuntotasoa ylläpitävä fysioterapia voi taas olla jatkuvaa ja säännöllistä, esim. 1-2 kertaa viikossa toteutettuna vuoden ympäri. Tämäntyyppisiä fysioterapiajaksoja toteutetaan esim. laitoshoidossa olevien ikääntyneiden kohdalla, jotka hyötyvät säännöllisestä harjoittelusta.

Loppuarvio ja jatkosuunnitelmat

Fysioterapiajakson loputtua tehdään jaksosta loppuarvio. Loppuarvio sisältää koosteen jakson aikana tehdyistä harjoitteista sekä tulokset mahdollisista testeistä joita kuntoutumisen arvioinnissa on käytetty. Tärkeä osa loppuarviota on myös jatkosuunnitelmien esille tuominen. Jatkosuunnitelmia voivat olla kotiin annettavat itsehoito ohjeet / harjoitteluohjelma, ryhmäkuntoutuksessa jatkaminen tai muu kuntoutumista tukeva toiminta. Joskus jatkosuunnitelmana on uusi fysioterapiajakso.

Meillä Lapin Seniorikuntoutuksessa jatkokuntoutuksen tarpeeseen on luotu kuntokaveripalvelu, jossa harjoittelu jatkuu kuntokaverin kanssa fysioterapeutin laatimien ohjeiden mukaan.

Maria Rantonen