Tässä blogissa kerron sinulle mitä on muistikuntoutus. Luettuasi blogin sinulle tulee tutuksi muistikuntoutus ja sen osa-alueet sekä periaatteet. Saat lisäksi vinkkejä ja esimerkkejä miten muistikuntoutus voi toteutua omassa arjessasi. Kerron artikkelissa lyhyesti myös miksi muistisairaan kuntoutus on tärkeää.

Mitä on muistikuntoutus

Muistikuntoutus on pääsääntöisesti muistisairaille kohdennettua kuntoutusta, jossa ihminen huomioidaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Muistikuntoutuksessa pyritään aktivoimaan aistijärjestelmiämme monipuolisesti, eli puhutaan ns. monikanavaisesta aistiärsykkeiden tuottamisesta. 

Muistisairaus aiheuttaa monelle sairastuneelle aktiivisuuden vähentymistä, joten yksi tärkeimmistä muistikuntoutuksen tavoitteista onkin juuri aktiivisuuden lisääntyminen kaikissa toimintakyvyn osa-alueissa. Näitä ovat fyysinen-, henkinen- sekä sosiaalinen toimintakyky. Koska aktiivisuudesta ja sen lisääntymisestä arjessa hyötyvät lähes kaikki, voidaan muistikuntoutuksen periaatteita soveltaa harjoittelussa myös vaikka muistisairaus diagnoosia ei olisikaan. 

Muistikuntoutuksen tulisi mielestäni olla osa jokaisen ikääntyneen arkea, koska sen avulla voidaan hidastaa mahdollisen muistisairauden etenemistä ja hidastaa mahdollisia toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia. Aktiivisuus ja liikunta yhtenä osana terveellisiä elämäntapoja voivat tutkitusti jopa siirtää muistisairauden puhkeamista.

Voimavaralähtöisyys, aktiivisuus, positiivisuus ja ilo kuvastavat hyvin muistikuntouksen toteutumista. Muistikuntoutusta käyttävät yhtenä kuntoutusmuotona monet muistisairaiden fysioterapiaan erikoistuneet fysioterapeutit, toimintaterapeutit sekä hoitajat. Toki muistikuntoutuksen keinoja voi jokainen toteuttaa myös omassa arjessaan.

Muistikuntoutuksen osa-alueet

Muistikuntoutuksen osa-alueiksi olen jaotellut:

    • aivoja aktivoivat harjoitteet 

       

    • kielellisiä toimintoja tukevat harjoitteet 

 

    • Muistikuntoutusmielikuvat ja muistelu

 

  • kehon hahmotus harjoitteet

Avaan vielä lyhyesti edellä mainittuja osa-alueita. 

Kaikki liikkuminen, liikunta ja kuntoutus aktivoivat aivoja. Jos liikkeessä pyritään yhdistämään ala- ja yläraajojen yhtäaikainen toiminta, lisää se entisestään aivojen aktiivisuutta. Käytän itse asiakkaiden kanssa asiasta seuraavaa mielikuvaa: Kun vasen ja oikea puoli liikkuvat yhtä aikaa ja tekevät hieman eri asioita, käyvät oikea ja vasen aivopuolisko keskustelua keskenään.

Kielellisiä toimintoja tukevia harjoitteita ovat kaikenlaiset loruttamiset, laskemiset sekä laulaminen. Sanojen muodostaminen ja ääneen sanominen, vaikka hiljaakin, on tärkeintä. Sanojen muodostaminen suussa on motorinen toiminta ja siksi tärkeä myös aivojen kannalta. Ääneen puhumisessa aktivoituu myös kuuloaisti, joten aivot saavat siinä monipuolisesti aktivaatiota.

Kehon hahmotusta voidaan parantaa itse tuotetun liikkeen, kosketuksen sekä erilaisten  tuntoaistimusten avulla. Mitä monipuolisemmin ihminen liikkuu ja liikuttaa kehoaan, sitä paremmin kehon hahmotus säilyy ja/tai paranee. Siksi kaikenlainen omatoiminen tekeminen päivittäin on tärkeää. 

Kosketuksen avulla kehon hahmotusta voidaan harjoittaa niin että henkilö itse koskettaa eri tavoin kehoaan esimerkiksi liikunnallisten harjoitteiden yhteydessä tai sitten omainen, hoitaja tai fysioterapeutti tekee kosketuksen. Kosketuksen tulee kuitenki olla miellyttävän ja turvallisen tuntuista. 

Mielikuvien avulla voidaan herättää ihmisessä monenlaisia tuntemuksia. Toisilla mielikuvien käyttäminen on helpompaa ja luonnollisempaa kun taas toisilla mielikuvien synnyttäminen ei toimi tehokkaasti. Tällöin mielikuvan luomisessa voi käyttää keinona muistelua, joka on lähes jokaiselle hyvin voimaannuttavaa. Kaikissa muistikuntoutuksen osa-alueissa voidaan hyödyntää musiikkia osana harjoitteiden tekemistä.

Vinkkejä muistikuntoutus harjoitteiden toteuttamisesta arjessa

Voisin antaa tässä kohtaa 4 vinkkiä miten sinä voit hyödyntää muistikuntoutuksen keinoja arjessasi:

  1. Tee liike- tai lihasvoimaharjoituksia päivittäin, sitä mikä sinusta on mukavaa ja mielekästä. Lisää tuohon harjoitteluun laskeminen, jossa haastat itsesi. Voit laskea esim. parillisia lukuja nollasta 30:een ja parittomien lukujen kautta tulla takaisin 31:sta yhteen, jolloin toistoja liikkeeseen tulee yhteensä 15. Voit hyödyntää laskemisessa myös kertotauluja toistomäärien laskemisessa, esim. 7,14,21,28…70 ja takaisin päin sama. Kunhan toistojen laskeminen haastaa sinut!
  2. Venyttely on tärkeää harjoittelun jälkeen ja niillä on mukava aloittaa myös päivä. Venytellessäsi hiero kevyesti tai taputtele kädellä kehon kohtaa, jossa venytys tuntuu. Tämä lisää kehon hahmotusta sekä venytyksen tunteen että tuntoaistin avulla..
  3. Ylä- ja alaraajojen yhtäaikainen liike on tehokasta aivojumppaa. Varsinkin jos saat ne liikkumaan eri suuntiin! Esim. istuen ojennat polvia vuorotellen suoraksi ja koukkuun ja samanaikaisesti nostat yläraajoja vuorotahtiin ylös ja alas. Parasta on jos pystyt tekemään liikkeet vastakkaisilla raajoilla yhtäaikaisesti. 
  4. Musiikin harrastaminen, soittaminen ja laulaminen esim. kotitöitä tehdessä aktivoivat aivoja ja tuovat iloista mieltä arkisiin askareisiin. Laulaminen auttaa ylläpysymään puheen tuottoa. 

Muistisairaan kuntoutus 

Itse olen käyttänyt muistikuntoutuksen periaatteita mukana kuntoutustyössä jo vuosien ajan toimiessani fysioterapeuttina ikääntyneiden ja muistisairaiden kanssa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa perinteisempien liikeharjoitteiden yhteydessä tehtäviä asioita, esim. laskemista, laulamista tai rytmittämistä vaikkapa kävelyn yhteydessä.

Monilla fysioterapia-asiakkaistani on jo hyvin pitkälle edennyt muistisairaus. Silti hyödyntämällä muistikuntoutuksen harjoitteita saattaa löytyä vielä aktiivisuutta ja tapahtuu heräämisiä aktiivisuudessa, puheen tuottamisessa ja liikkumisessa. Tämä vaatii kuitenkin toistoja sekä kärsivällisyyttä. On ihanaa kun muistisairauden takaa löytyy persoonallinen ihminen, joka pystyy vielä moniin asioihin kun hänelle annetaan aikaa ja mahdollisuus niiden toteuttamiseen. 

Asiakastyötä tehdessäni olen monesti miettinyt mikä on se vaihe kun muistisairaan ihmisen aktiivisuus ja liikkuminen katoavat? Jokaisella ihmisellä on oikeus liikkumiseen. Itse muistisairaus ei useinkaan vie liikuntakykyä vaan sen vie liikkumisen vähyys tai liikkumattomuus. 

Kuka tahansa meistä saattaisi unohtaa liikkumisen tai siitä tulisi hyvin haastavaa, jos emme liikkuisi tai liikkuisimme hyvin vähän. Esim. alzheimerin tautia sairastavalla henkilöllä motoriset taidot (esim. kävely, pianon soitto, leipominen) ovat toimintoja jotka säilyy pitkään muistisairauden edetessä, kunhan hänelle annetaan mahdollisuus käyttää ja ylläpitää noita taitoja. 

Toivoisin, että jokainen muistisairas henkilö saisi yksilöllistä ja/tai ryhmässä toteutettavaa muistikuntoutusta, jolloin aktiivisuus ja arjen toiminnoissa tarvittavat taidot pysyisivät  mahdollisimman pitkään. Ja myös että muistikuntoutus otettaisiin jokaisen ikääntyvän ja miksei nuoremmankin ihmisen arkeen ja kuntoutukseen automaattisesti mukaan.

Maria Rantonen