Nivelrikko lonkassa ja polvessa

Tässä blogissa kerron sinulle nivelrikosta. Keskityn tekstissäni lonkka- ja polvinivelen nivelrikkoon. Kerron blogissa nivelrikon oireista, fysioterapian sisällöstä sekä omahoidon merkityksestä nivelrikon hoidossa.

Nivelrikko ja sen oireet

Nivelrikko (artroosi) on maailman yleisin nivelsairaus. Lonkan nivelrikon esiintyvyys on 25,3% ja polven nivelrikon esiintyvyys on 45,7%. Nivelrikko on seurausta useista eri tekijöistä, jotka vaikuttavat nivelten rakenteeseen sekä toimintaan. Nykykäsityksen mukaan nivelrikko vaikuttaa niin nivelrustoon ja sen alla olevaan luuhun, nivelsiteisiin, nivelkapseliin, nivelkalvoon sekä niveltä ympäröiviin lihaksiin. Nivelrikossa nivelpinnan alainen luu muuttuu normaalia paksummaksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luun paksuuntuminen alkaa ennen nivelruston kulumista, mikä on merkki siitä, että nivelpinnan alainen luu on oleellinen osa nivelrikon kehittymistä. Lisäksi on myös näyttöä siitä, että nivelpinnan alaisen luun aineenvaihdunta kiihtyy ennen varsinaisen nivelrikon alkamista. (Murphy ym. 2010; Hunter ym. 2006; Moskowitz 2009.)

Polven nivelrikko on etenevä vaiva. Polven nivelrikon riskitekijöitä ovat polvinivelen tulehdukset, ikääntyminen, ylipaino, virheasennot, kuormittava työ, traumat sekä perimä. Polven nivelrikon oireita ovat rasituksessa ilmenevä kipu, joka painottuu polvinivelen sisäpuolelle, aamujäykkyys sekä pitkään istumisen jälkeen liikkeelle lähtiessä sekä turvotus. Kävely voi vaikeutua ja kipua voi esiintyä erityisesti porraskävelyn yhteydessä. Polven nivelrikon fysioterapeuttinen hoito painottuu polviniveltä tukevien lihasten harjoittamiseen, kivun lievitykseen, mahdollisen ylipainon vähentämiseen sekä tarvittaessa apuvälineiden käytön opetteluun. Fysioterapialla on mahdollista hidastaa taudin etenemistä sekä ylläpitää toimintakykyä ennen mahdollista tekonivelleikkausta. (Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014; Artz ym. 2015.)

Lonkan nivelrikkoa lisääviä riskitekijöitä ovat ikääntyminen, kuormittava liikunta ja työ, ylipaino, aiemmat vammat sekä perintötekijät. Lonkan nivelrikkoon liittyy myös kudosten muutoksia jotka alkavat nivelruston häviämisenä ja muutoksia voidaan havaita myös lonkkaniveltä ympäröivissä lihaksissa. Lonkkanivelen rusto- ja luumuutosten seurausten takia lonkkaniveltä ympäröivä nivelkapseli paksuuntuu sekä jäykistyy. Lonkan nivelrikossa yleisempiä oireita ovat kipu, nivelen liikerajoitukset sekä jäykkyys. Lonkan nivelrikko haittaa toimintakykyä ja liikkuvuuden vähentyminen voi esimerkiksi vaikeuttaa pukeutumista. (Hunter ym. 2006; Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014.)

[caption id="attachment_364" align="alignnone" width="626"]nivelrikko Nivelrikko[/caption]

Lonkka- ja polvinivelen nivelrikon fysioterapia

Fysioterapian osalta vähintään 12-viikkoa kestävä kuntoutusjakso sisältäen ohjausta ja neuvontaa voi helpottaa nivelrikon oireita, parantaa toimintakykyä sekä siirtää leikkauksen tarvetta. Suositusten mukaan terapeuttista harjoittelua sisältävä kuntoutus tulisi olla ensisijaisena hoitomuotona lonkan- ja polven nivelrikossa. Nivelrikon kuntouksessa pääpaino on terapeuttisessa harjoittelussa, jossa ylläpidetään nivelten liikkuvuutta sekä lihasvoimaa. Muilla fysioterapeuttisilla menetelmillä voidaan lievittää oireita. Esimerkiksi manuaalinen terapia yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun saattaa vähentää kipua sekä vaikuttaa toimintakykyyn parantavasti. Fysioterapiassa itsehoidon ohjauksella tarkoitetaan niitä ohjeita ja neuvoja miten asiakas voi itse hoitaa omia oireitaan ja näitä keinoja voi olla esimerkiksi sopivat liikuntamuodot, kivun hallintakeinot, painonpudotukseen tai ruokavalioon liittyvät asiat. Itsehoidon yhtenä tarkoituksena on lisätä pystyvyyden tunnetta sekä vähentää liikkumisen pelkoa. (Fransen ym. 2015; Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014; Svege ym. 2015; Baert ym. 2017.)

Terapeuttinen harjoittelu sekä säännöllinen liikunta ovat tärkeimmässä roolissa nivelrikon hoidossa ja liikuntaharjoittelua suositellaan kaikille nivelrikon oireista kärsiville koska liikunnan vaikutuksista on eniten näyttöä. Lihasvoima-, tasapaino-, sekä liikkuvuusharjoittelulla on havaittu olevan eniten vaikutusta lonkan nivelrikossa toimintakyvyn osalta. Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa suoraan toimintakykyyn esim. portaissa kävelyyn, tuolilta nousuun sekä kävelynopeuteen. Lisäksi vedessä tehtävillä harjoitteilla on selviä hyötyjä ja on hyvä harjoitusmuoto nivelrikon kuntoutuksessa. Myöskään kivun tunteesta kuntoutuksen aikaisessa harjoittelussa ei ole todettu olevan haittaa koska pienen kivun kanssa tehty harjoittelu saattaa jopa tuoda parempia tuloksia kuin täysin kivuton harjoittelu. (Batterham ym. 2011; Beselga ym. 2016; Bieler ym. 2014. Al-Qubaeissy ym. 2013; Smith ym. 2017.)

Fysioterapia on tärkeässä roolissa nivelrikon hoidossa. Fysioterapeutin vastaanotolla tehdään aluksi perusteellinen tutkimus oireiden ja ongelmien arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Asiakkaan tavoitteiden pohjalta suunnitellaan sopiva yksilöllinen harjoitusohjelma sekä liikkeet. Oletko aktiivisesti etsinyt itsellesi monipuolisia kivunhallintakeinoja, joilla voisit saada kipuasi paremmin hallintaan?

Jaakko Hyvärinen, fysioterapeutti (YAMK)

Lähteet: Al-Qubaeissy, K., Fatoye, F, Goodwin, P. & Yohannes, A. 2013. The effectiveness of hydrotherapy in the management of rheumatoid arthritis: a systematic review. Musculosceletal Care. 11:3-18. https://doi.org/10.1002/msc.1028

Artz, N., Elvers, K., Lowe, C., Sackley, C., Jepson, P. & Beswick, A. 2015. Effectiveness of physiotherapy exercise following total knee replacement: systematic review and meta-analysis. BMC Musculosceletal Disorders. 16:15. https://doi.org/10.1186/s12891-015-0469-6.

Baert, I., Meeus, M., Mahmoudian, A., Luyten, F., Nijs, J., Sabine, M & Ver-schueren, S. 2017. Do Psychosocial Factors Predict Muscle Strength, Pain, or Physical Performance in Patients With Knee Osteoarthritis? JCR: Journal of Clin-ical Rheumatology. 23(6):308–316. https://doi.org/10.1097/RHU.0000000000000560.

Batterham, S., Heywood, S. & Keating, J. 2011. Systematic review and meta-analysis comparing land and aquatic exercise for people with hip or nee arthritis on function, mobility and other health outcomes. BMC Musculoskeletal Disorders 2011, 12:123. https://doi.org/10.1186/1471-2474-12-123.

Beselga, C., Neto, F., Alburquerque-Sendín, F., Hall, T. & Oliveira-Campelo, N. 2016. Immediate effects of hip mobilization with movement in patients with hip os-teoarthritis: a randomised controlled trial. Man Ther. 2016; 22: 80– 85. https://doi.org/10.1016/j.math.2015.10.007.

Bieler, T., Magnusson, S., Kjaer, M. & Beyer, N. 2014. Intra-rater reliability and agreement of muscle strength, power and functional performance measures in patients with hip osteoarthritis. J Rehabil Med. 2014;46:997–1005. Viitattu 8.4.2018. Doi: https://doi.org/10.2340/16501977-1864

Fransen, M., McConnell, S., Harmer, A.R., Van der Esch, M., Simic, M., Bennell, K.L. 2015. Exercise for OA of knee. Cochrane Database Syst Rev 2015; 1: CD004376. https://doi.org/10.1002/14651858.cd004376.pub2

Hunter, D. & Felson, D. Osteoarthritis - Clinical review. BMJ 2006;332:639–42. https://doi.org/10.1136/bmj.332.7542.639

Kettunen, J., Salo, P., Ulaska, M., Kangas, H. & Ahola, S. 2013. Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia. Suomen Fysioterapeutit ry. http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001.

Käypä hoito -suositus. 2014. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50054#K1.

Moskowitz, R. W. 2009. The Burden of Osteoarthritis: Clinical and Quality-of-Life Issues. American Journal of Managed Care. 2009;15:S223-S229. https://www.ajmc.com/view/a235_09sepmoskowitzs223to229

Murphy, L., Helmick, C., Scwartz, T., Renner, J., Tudor, G., Koch, G., Dragomir, A., Kalsbeek, W. Luta, G., Jordan, J. 2010. One in four people may develop sympto-matic hip osteoarthritis in his or her lifetime. National Institutes Of Health. Osteoarthritis Cartilage. 2010 November; 18(11): 1372–1379. https://doi.org/10.1016/j.joca.2010.08.005.

Smith, B., Hendrick, P., Smith, T., Bateman M., Moffatt, F., Rathleff, M., Selfe, J. & Logan, P. 2017. Should exercises be painful in the management of chronic mus-culoskeletal pain? A systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med. 2017 Dec; 51(23): 1679–1687. https://dx.doi.org/10.1136%2Fbjsports-2016-097383.

Svege, I., Nordsletten, L., Fernandes, L. & Risberg, M. 2015. Exercise therapy may postpone total hip replacement surgery in patients with hip osteoarthritis: a long-term follow-up of a randomised trial. Ann Rheum Dis. 2015; 74: 164– 169. https://doi.org/10.1136/annrheumdis-2013-203628.

Kuvan lähde: https://www.freepik.com/free-photo/elderly-woman-sitting-wheelchairs-with-knee-pain_2888804.htm#query=knee-pain&position=8