Tasapainoharjoittelu

Tasapainoharjoittelulla voidaan ehkäistä kaatumisia sekä sen aiheuttamia lonkkamurtumia.

Tasapainoharjoittelu on tärkeää ja sitä voi tehdä tehokkaasti myös kotioloissa. Tässä blogikirjoituksessa kerron aluksi lyhyesti mitkä asiat on tärkeää huomioida, jotta tasapainoharjoittelu on tehokasta ja turvallista sekä riittävän monipuolista. Lopuksi kerron kolme liikettä jotka harjoittavat tasapainoa ja joiden tekeminen kotioloissa on helppoa.

 

Tasapainoharjoittelun taustaa

Tasapainoon vaikuttavat monet eri tekijät sekä ihmisessä itsessään että ympäristössä. Käyn nyt kuitenkin hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti läpi mitkä asiat on hyvä huomioida tasapainoharjoitteita tehdessä.

Kehossamme olevista elinjärjestelmistä haluan nostaa esiin kolme tasapainoon vaikuttavaa elinjärjestelmää: 

  • sisäkorvan tasapainoelin 
  • nivelissä, lihaksissa ja ihossa olevat tuntoaistit 
  • näköaisti 

Tasapainoharjoitteissa onkin tärkeää huomioida yllä mainitut järjestelmät, koska niitä häiritsemällä saadaan tasapainoharjoittelusta tehokkaampaa ja harjoittelua voidaan kohdistaa tietylle aistijärjestelmälle. Ihminen pärjää kyllä jos menettää yhden yllä mainituista aistijärjestelmistään. Jos kuitenkin menettää kaksi, niin tasapainon kanssa on haasteita. 

 

Tasapainoharjoitteluun liittyvät aistijärjestelmät 

Sisäkorvan tasapainoelin sijaitsee nimensä mukaisesti sisäkorvassa. Se muodostuu kolmesta kaarikäytävästä. Kaarikäytävät ovat järjestäytyneet toisiinsa vasten suorassa kulmassa kolmella eri tasolla. Kaarikäytävät sisältävät aistinsoluja ja nestettä. Nuo aistinsolut tuottavat tietoa aivoille pään asennosta suhteessa painovoimaan sekä pään kiertoliikkeistä. Sisäkorvan aistielintä voi harjoittaa kääntelemällä päätä liikkeen aikana. 

Nivelet, lihakset ja iho aistivat kehon asentoa ja liikettä. Sisätuntoaisti tarkoittaa sitä että terve ihminen aistii missä asennossa hänen raajansa on tai löytää laukkua penkomalla etsimänsä esineen katsomatta. PIntatuontoaistin avulla taas tiedämme minkälaisella alustalla seisomme tai kävelemme katsomatta alustaa tarkemmin. Nämä aistimukset kulkeutuvat aivoihin, josta lähetetään takaisin päin käskyjä muuttaa esim. jonkin nivelen asentoa. Näitä aisteja voi haastaa tasapainoharjoittelussa esim. tekemällä harjoitteita erilaisilla alustoilla. 

Näköaistin merkitys tasapainoon korostuu iän myötä. Monella ihmisellä näkö heikkenee iän myötä, joten näköaistin merkitys myös tasapainoharjoittelussa korostuu. Toisaalta hyviin silmälaseihin ja riittävään valaistukseen kannattaa satsata myös tasapainon vuoksi. Kun tasapainoharjoitteita tehdään silmät kiinni, haastaa se muut aistijärjestelmät. 

Blogin lopuksi kerron vielä kolme tasapainoharjoitetta, joita voit tehdä kotona turvallisesti ja tehokkaasti. Nämä harjoitteet löytyvät myös videona Lapin Seniorikuntoutuksen youtube kanavalta.

Tasapainoharjoitteet

  1.  Seiso jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa. Vie painoa jalalta toiselle ja irrota pikkuhiljaa toinen jalka alustalta. Tee sama siten että toinen jalka on edessä ja toinen takana, nk. käyntiasennossa. 
  2. Kävele tasaisella alustalla eteen- ja taaksepäin sekä sivuaskelin molemmille puolilla. Voit tarvittaessa ottaa aluksi tukea esim. pöydän reunasta.
  3. Marssi paikallasi, käännä päätä varovasti puolelta toiselle marssimisen aikana. Pään kiertäminen puolelta toiselle haastaa tasapainoa, koska katsetta ei voi tuolloin lukita yhteen paikkaan.

Lisää vinkkejä tasapainoharjoitteluun löydät muista taspainoon liittyvistä blogeistamme.

Tasapainoharjoittelussa on tärkeää tehdä harjoitteita usein ja levänneenä. Haastavuutta kannattaa lisätä pikkuhiljaa, koska tasapainoharjoittelussa turvallisuus on tärkeää. Siksi harjoitteiden tekemisen toteuttamiseksi kannattaa valita paikka, jossa horjahtaminen saa korjattua jonkin tukevan tuen avulla. 

Mukavia tasapainoharjoitteita toivottaen,

Maria Rantonen